Helsinki: Kevätauringon valo siivilöityy pilvipeitteen läpi Suomenlahden yllä. Kuvattu Suomenlinnan Länsi-Mustasaaresta kohti horisontissa erottuvaa Harmajaa pari tuntia ennen sateen alkamista.
Tuula
Hieno, uskomaton! Ensimmäinen ajatus oli, mikä ihme tuo on. Ei sitä heti taivaaksi mieltänyt. En yhtään ihmettele, että uskovat ajattelevat jumalan olevan taivaassa. Jumalan valoksihan tämän helposti mieltäisi. On se niin ihmeellinen.
20.04.2006 klo 19.34
marjo
Voi elämä miten upea taivas!!!
20.04.2006 klo 19.50
Jamppa
Upea! Siis kerta kaikkiaan upea! Yleensäkin pidän näistä luonnonilmiökuvista, mutta tämä on jotain erilaista. Jotain vielä hienonpaa kuin aikaisemmat. En keksi enää edes perusteluja, mutta tässä kuvassa kaikki on hienoa!
Kuva on kuvattu klo 12.39, olisi pitänyt lintsata töistä, että olisi saanut kuvattua tämän... :) Onneksi opiskelijat voivat kuvata aamupäivälläkin, pitäisiköhän aloittaa opinnot uudelleen... :)
20.04.2006 klo 23.30
Niklas Sjöblom
Kiitos kommenteistanne! Taivas oli ehdottomasti upea, mutta kuvassani se menettää paljon. :(
Jamppa, saanen huomauttaa että kuva on otettu pyhäpäivänä, vaikka olikin maanantai. Tietysti jotkut olivat silloinkin töissä, mutta oletan ettet sinä ollut. :)
21.04.2006 klo 01.31
maija pellinen
aiva mykistävä kuva. odotan Paulan osuvia ilmaisuja, jotka antavat mielestäni lisäarvoa/-tehoa kuvillesi.
21.04.2006 klo 13.19
Jamppa
Harmi vaan, jouduin tekemään töitä kotona pyhäpäivästä huolimatta. Ja jäi siinä kokonaan huomaamatta tuollainen hieno taivas. Mutta pääasia on, että edes sinä sait tämän näkymän tallennettua! :) No tänään onneksi vapaata, ehkä löytyy yhtä hieno maisema...
21.04.2006 klo 13.50
marjo
Vielä pieni lisä. Luotsivene jäi nyt talviteloille ja tämä komeus on taustakuvana.Hämmennyn joka kerta kun katson tätä kuvaa.Ylhäältä katsottuna olet meren pohjassa ja auringon säteen leikkivät vedessä. Alhaalta katsottuna ollaankin meren pinnalla. Todella vaikuttavaa, jopa ihmeellistä. Bravo Niklas!!
21.04.2006 klo 17.39
Annuli
Vau! Tulee tunne, kuin olisi veden alla ja katselisi kohti pintaa...
21.04.2006 klo 20.19
Paula
Voi taivas. Kuinka aukeat. Et kokonaan koskaan... pidät etsijän tiellä.
22.04.2006 klo 09.02
Paula
Siis mun runosuonihan takkuaa nyt. Kiitos kuitenkin "pallolaajennuksesta" Niklas (ja Maija!), mutta jotain sellaistahan minun tästä kuvasta piti sanomani, että tuttuun tapaansa Niklas onnistuu nytkin sekä väläyttämään että vihjaamaan: tässä kuvassa kauniilla tavalla näkymätön korostuu. Voisin sanoa samoin kuin eräästä toisestakin kuvasta: valo tuntuu tulevan äärettömän korkealta. Onnistuupa muuttamaan varjotkin säteikseen!
22.04.2006 klo 09.32
Ht
Niinhän se tuleekin korkealta, noin 150 000 000 km...
22.04.2006 klo 11.16
Niklas Sjöblom
Eikös korkeutta mitata kulma-asteina? ;) No, kaukaa se valo ainakin tulee.
22.04.2006 klo 11.25
Olen seurannut sivujasi koko ajan, vaikkakin varsin äänettömänä viime aikoina. Tämän kuvan kohdalla pitää kyllä tulla taas kerran kaapista ja todeta, että... *syö erästä tiettyä suklaapatukkaa, joka tekee sanattomaksi* UPEAA !!!
23.04.2006 klo 16.47
Hieno taivas, hieno kuva. Käyn taivasalla.netissä hengähtämässä arkikiireiltäni. Juuri tällaiset kuvat, joiden tunnelmaan voi hetkeksi upota unohtaen, että istuu työkoneensä ääressä, ehkäisevät vatsahaavaa ;-) ja muistuttavat perusasioista kuten luonnon voimasta.
24.04.2006 klo 21.31
Lähetä kommenttisi vain kerran!
Uusimmat kommentit kaikista kuvista ja molemmista kieliversioista
|
|
|
|
|
Kommentit (14)