Siinä ne kuuntelevat joulurauhan julistusta. Keskellä seisova on vähän huonossa hapessa...Ajatuksia herättävä kuva.

Olen samaa mieltä kuin Kirsi: tämä kuva herättää ajatuksia. Empatiakyvyn merkityksestä, kateuden turhuudesta, kunnon kohottamistarpeesta joulun jälkeen, ikääntymisestä, yhteisöllisyydestä ja yksilöllisyydestä...hei, miten paalut voivat olla näin puhuttelevia :)? Mikään joukko ei ole tasapäinen. Nämä kaikki tuntuvat kuitenkin palvovan samaa auringon jumalaa. Heikon hapensaajan taustalla näkyy intiaanipäällikkö ja oikeassa yläkulmassa paaluperhe.

Samaa mieltä, tämä on sellainen kuva joka pistää miettimään. Itselleni tulee mieleen, että jotain hirveää on tapahtunut, pimeys on laskeutunut maan päälle ja jäljelle on jäänyt tämä enemmän ja vähemmän rispaantunut joukko... ja nyt, outo valo on syttynyt ja sitä tässä kuvassa on tultu katsomaan, mielet täynnä toivoa uudesta ja paremmasta.

Ihan kuin tää talvi, pimeää ja ikävää. Mutta valoa kohti ollaan menossa!

Tulee mieleen muumikirjoissa olevat hattivatit noista paaluista. Muistaakseni ne vaan jotenkin loistivat tai valaisivat.