Syväterävyysaluetta olisi saanut kasvattaa koko kuvan mittaiseksi, koska nyt kuva (varsinkin puiden lehdet) näyttävät jotenkin epätarkalle. Tien s-mutka on ihan hauska aihe, mutta tuo lehtien epätarkkuus häiritsee niin paljon, etten pysty nauttimaan kuvasta.

kuva henkii rauhaa ja rauhoittumista. kehoittaa astumaan käytävälle ja nauttimaan tunnelmasta.

Kuvassa hyvä rytmi ja "vienti". Ja kaunis valokin. Terävyysalueesta oli kritiikkiä. Siinä mielessä perusteltu huomio, että polun ollessa terävä loppuun asti, kulkisi katsekin syvemmälle polun loppuuna asti, tai kulkeehan se nytkin, mutta pieni pehmeys saa "hieraisemaan silmiä". Että mitä siellä näkyy? :-)

Otan pikkasen takaisin edellisestä "kritiikistäni", sillä katsottuani kuvaa suurempana - mikä pitäisi aina tehdä ennen lopullista arviota - huomasin, ettei pehmeys ollutkaan niin häititsevää. ;-)

Tunnustan liki häpeillen tehneeni jälkikäteen tasan saman havainnon mitä Jukka1:kin. Eli katsoessani kommentoinnin jälkeen kuvaa uudelleen, ja silloin vasta isona, niin kuva näyttikin aivan erilaiselle. Isossa versiossa lehtien epätarkkuus ei ollutkaan enää lähellekkään niin häiritsevää. Eli tämä (aiheeton) negatiivinen kritiikki meni minun piikkiini. :-(

Katselen kuvia kuvina, en niinkään teknisinä saavutuksina tarkennuksineen ja rajauksineen. Koen kuvat tunnelmina, ja visuaalisina nautintoina. Kiitos kaikista kanuniista kuvista.

Olen kyllä enemmän Aiun ja Maijan kannalla. Mieleen tulee hetkiä Hietaniemessä ja vähemmän kiinnitän huomiota lehtien epätarkkuuteen yms. Olisiko kyse mies/nais näkökulmasta tai näkökulmattomuudesta?

Aiu, aivan oikea lähtökohta. Kuvat ovat "vain" kuvia ja ensivaikutelma tekee tunnelman. Mutta, mainitsemillasi "teknisillä" elementeillä on yllättävän suuri vaikutus lopputulokseen, vaikkei sitä heti tulisi ajatelleeksi. Valokuvaajana Niklas käyttää näitä "teknisiä" vaistomaisesti, ihan samoin kuin taidemaalari omia "tekniikoitaan", saadakseen lopputulokseen oman vaikutelmansa aiheesta.

Korjaa Niklas, jos olen väärässä :-)

Luonnollisesti kuvia tehdään taiteellisista ambitioista. Ja siltä pohjalta niitä kannattaa arvioidakin. En todellakaan halua myöntää erikoispapukaijamerkkiä jonkun skarppauksen tai valotuksen onnistumisen perusteella. Minun henkilökohtainen handicappini on se, että olen joskus joutunut miettimään keinoja kuvan parantamiseksi, ja sitä kautta "tekninen paholainen" kuiskuttelee korvaani pirullisia viestejään. Koetan parantaa tapojani ;-)

Kyse ei todellakaan ole siitä, että tarkoituksenani olisi missään nimessä etsiä kuvista tarkoituksella mahdollisia virheitä, mutta en mahda sille mitään, että varsinkin muuten kauniista kuvista, ne sitten vaan oikein hyppivät silmille. Oman valokuvausharrastuksen- ja opiskeluiden hinta on se, ettei enää vaan osaa puhtaan vilpittömästi nähdä kuvaa aina vain yksinkertaisesti hyvänä tai huonona, vaan sitä kiinnittää väkisinkin myös teknisiinkin asioihin huomiota. Mutta sama kai pätee vähän kaikkeen muuhunkin, eli mitä enemmän vaikka lukee, sitä enemmän sitä alkaa aikojen saatossa arvostamaan virheetöntä kieltä jne jne...

minusta on mukava, että on sekä "teknisiä" että "tunnelmallisia" kommentteja. avartavaa.