Jukka ja Tuula, mietiskelin vähän tätä sadekaaren jatkumista horisontin alapuolelle, mikä näkyy selvästi seuraavassakin kuvassa. Ilmiön täytyy johtua siitä, että kuvauspaikka on merenpintaa korkeammalla. (Sitä ei ehkä huomaa kuvasta, mutta kallio on arvioni mukaan 2-3 metriä vedenpintaa ylempänä.) Sateenkaarihan on periaatteessa ympyrä, josta normaalisti näkyy vain horisontin yllä oleva osa, sillä alempana ei ole putoavia vesipisaroita, josta auringonvalo pääsisi siroamaan. Tässä kuvassa kuitenkin osa ilmassa putoavista vesipisaroista on kuvauspaikkaa alempana, mistä johtuu sateenkaaren näkyminen veden pinnalla edustalla. Ilmiötä edesauttoi myös se, että kuvaushetkellä satoi edelleen, jolloin osa pisaroista oli hyvinkin lähellä kameraa. (Jos sataa vain kaukana, sateenkaarikin näkyy vain kaukana.) Kuvitelkaapa tilanne, jossa kuva olisi otettu korkean nosturin nokasta tai lentokoneesta. Silloin sateenkaari olisikin saattanut näkyä kokonaisena ympyränä, josta vain osa olisi horisontin yläpuolella, ks, esimerkkikuva.

Tummempi taivas pää- ja sivusateenkaarien välissä johtuu ns. Aleksanterin vyöstä, ks. Tieteen kuvalehti: Faktoja sateenkaarista. Tässä kuvassa on tummaa taivasta myös kaarien yläpuolella, mutta se johtuu enimmäkseen ylhäällä sijainneista paksuista pilvistä.