Helsinki: Kustaanmiekan etelärantaa Suomenlinnassa pimeyden rajamailla. Takana oikealla on Kustaanmiekan salmen toisella puolella sijaitseva Vallisaari. Kuvaa on valotettu ½ minuutin ajan.
Leena
Onpa taas upea kuva! Näissä pitkän valotusajan kuvissa on jotain epätodellista ja hienoa...
18.09.2005 klo 10.19
Tosi aavemainen kuva. Vähän jännittää, että mitä sieltä usvasta/vedestä nousee.
18.09.2005 klo 11.04
Niklas Sjöblom
Totta, sieltähän olisi voinut nousta vaikka hylkeen pää. ;) Viime talvena näin Kustaanmiekan salmessa vilauksen hylkeestä, ja siitä lähtien olen yrittänyt bongata sellaisen uudestaan. Toistaiseksi yritykseni eivät ole tuottaneet tulosta, mutta olenpahan saanut hyvän lisäsyyn palata yhä uudestaan yhdelle suosikkipaikoistani.
Oli se elämys seistä yksin tyrskyävän meren rannassa pimenevässä syysillassa. Saattoi siinä olla jotain pelkoakin, mutta innostuksen tukahduttamaa. :)
18.09.2005 klo 12.17
Paula
Toi etualan valtavan syvä juttu tosiaan säikäyttää. Ihan kuin vesi olisi jotain muuta, josta ei tiedä kasvaako se vai...
18.09.2005 klo 12.44
Mestaritontun seikkalut tai Taru sormusten herrasta. Satuja tulvii mieleen.
18.09.2005 klo 14.45
Niklas Sjöblom
Kirsikka, luepa mitä todettiin viime huhtikuussa ottamastani kuvasta, joka on otettu suunnilleen samasta paikasta, mutta vastakkaiseeen suuntaan. :)
18.09.2005 klo 15.07
Hara
pelottavaa....... :=) loistava foto,kuten aina.
19.09.2005 klo 08.21
Hauskaa! En tosin ihmettele yhtään, että joku muukin on ajatellut samoin. Ronja Ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli sijoittuvat myös tällaisiin satumaisen jännittäviin maisemiin.
19.09.2005 klo 13.38
Lähetä kommenttisi vain kerran!
Uusimmat kommentit kaikista kuvista ja molemmista kieliversioista
|
|
|
|
|
Kommentit (9)